Viidentoista litran pizzataikina, yli neljä litraa kananmunia ja talven odottelua

Tässä on oltu muutama viikko työssäoppimassa Huovisen gluteenittomassa leipomossa. Itseni kohdalla tämä on ensimmäinen harjoittelu leipomossa. Ihan mukavaa on ollut. Yksi asia on varmistunut, mun tulevaisuus ei ole leipomossa vaan asiakaspalvelutyössä, luultavasti jossain kaupassa/myymälässä. En silti aio tätä koulua jättää kesken. Leipominen on ja tulee jäämään minulle rakkaaksi harrastukseksi.

Joo, mutta nyt lisää TOP-asioita. Tein viime viikolla viidentoista litran pizzataikinan ja rikoin reilu kolme kennollista kananmunia. Toisaalta isoja määriä kun vertaa koti tai koulu leivontaan, toisaalta aika pieniä annoksia jos vertauskohteena on jokin iso, automatisoitu leipomo.

Olen myös opetellut riivaamaan uudelleen, sillä gluteenittomat taikinat ovat pehmeitä ja tarttuvia, aivan kuin tavallinen leipätaikina, josta puuttuu jauhoja ja sitko. Ja sitkoahan ei gluteenittomaan taikinaan muodostu.

Mä oon myös harjoitellut näyttöä varten. Näyttönä teen rieskoja alusta loppuun, raaka-aineiden mittaamisesta, kaulauksen kautta uuniin ja pusseihin.

Loppu syksy ja kuulaat syyspäivät, kuinka paljon niistä pidänkään. Aamullakin on omalla tavallaan kaunista vaikka onkin pilkkopimeää... Viiden aikaa kun lähden kohti Kastellia näkyvät tähdet jos on pilvetön taivas. En malta oottaa talvea ja lunta <3, mutta mun puolesta ne -30°C pakkaset voitais unohtaa.

Tein kotona muutama viikko sitten banoffeeta, ja se sulatti sydämeni. Tein sen Hellapoliisin ohjeella (http://www.hellapoliisi.fi/piirakat/makeat-piirakat/1852-banoffee-paivitetty). Pohjaksi tuli LU Bastogne keksipohja, väliin kondensoidusta maidosta keitettyä kinuskia sekä päälle kermavaahtoa.